0
Intiasta leviävään pelättyyn NDM-superbakteeriin ei ole tulossa lääkettä ainakaan viiteen vuoteen, kertoo professori Martti Vaara. Mikään käytössä oleva antibiootti ei pure siihen.
Muutamia aihioita on varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta kukaan ei tiedä, jalostuuko mikään niistä lopulta lääkkeeksi.
Vaara toteaakin, että bakteerit kehittävät paljon nopeammin vastustuskykyä lääkkeille kuin lääketeollisuus lääkkeitä bakteereihin.
Uusien antibioottien tuotanto on ehtynyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa otettiin käyttöön vain kolme uutta bakteerilääkettä vuosina 2003-2007.
"Lääkeyhtiöiden on kannattavampaa kehittää lääkkeitä käyttötarkoituksiin, joissa potilas saa lääkitystä pitkään, jopa loppuelämän. Tutkiva lääketeollisuus on vaikeuksissa", Vaara sanoo.
Usein uudet innovaatiot syntyvät pienissä yrityksissä lähellä yliopistoja. Kun lääke on pidemmällä, teollisuus poimii sen jatkokäsittelyyn.
Maailman terveysjärjestö WHO pitää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja yhtenä kolmesta maailmanlaajuisesta uhasta ihmisten terveydelle. Pahimmillaan superbakteerit voivat viedä meidät aikaan ennen antibioottien keksimistä.
Martti Vaara pitää suolistobakteeri NDM:n leviämistä maailmanlaajuisesti todellisena uhkana eikä turhana pelotteluna.
Intiassa tätä bakteeria löytyy jo tavallisesta vesijohtovedestäkin. Ennen ongelmabakteerit esiintyivät pääosin sairaaloissa, mutta nyt niitä voi saada muualtakin, kuten elintarvikkeista.
Suomessa superbakteerit ovat vielä harvinaisia, mutta tilanne uhkaa pahentua. Nyt Suomesta löytyy noin kerran kuussa potilas, jolla on jokin superbakteeri. NDM on todettu Suomessa toistaiseksi kolmelta Intiasta palanneelta turistilta, joista yhdellä ei ollut minkäänlaista kontaktia sairaaloihin.
NDM on tavallisen kolibakteerin muunnos, jonka ihminen voi saada suoliston mikrobistoon. Intiassa tämän muunnoksen kantajia on paljon.
Kaukoitä on antibioottiresistenssin hautomo. Tärkeä syy tähän on alkeellinen yhteiskunnan infrastruktuuri. Lisäksi esimerkiksi Intiassa antibiootteja käytetään miten sattuu, ja maassa on paljon antibiootteja länsimaisillekin lääkeyhtiöille valmistavia tehtaita.
"Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon antibiootteja menee tehtaiden jätevesiin. On mahdollista, että kokonaisia eriä laatuvaatimuksia täyttämättömiä antibiootteja kaadetaan ensimmäiseen viemäriin", Vaara epäilee.
Superbakteerin kantajuus on vasta riski. Vaara arvioi, että yli puolet kantajista kantaa bakteeria yli puoli vuotta. Jos kantaja pysyy terveenä, bakteerista tuskin on hänelle haittaa.
Jos kantaja saa antibioottikuurin, bakteeri voi yleistyä suolistossa. Jos se pääsee suoliston ulkopuolelle, se voi aiheuttaa virtsa- tai eturauhastulehduksen. Huonolla hoidolla esimerkiksi virtsatietulehdus voi edetä munuaisiin ja synnyttää jopa verenmyrkytyksen.
"Ellei asianmukaista hoitoa ole, verenmyrkytys voi edetä kuolemaankin johtavaan septiseen sokkiin", Vaara toteaa.
Hän arvioi, että jonain päivänä Suomessakin 6-10 prosenttia verenmyrkytyksistä saattaa olla NDM:n aiheuttamia.
"Jos niille ei ole lääkkeitä, joka kahdeskymmenes kolibakteerin aiheuttama verenmyrkytys voi jäädä ilman hoitoa. Todennäköisesti yli puolet näistä potilaista menehtyy."
Suomalaissairaalat ovat tiukentaneet hygieniatoimia NDM-uhan takia. Intiassa olleet matkaajat eristetään, jotta mahdollinen superbakteeri ei lähde leviämään huonokuntoisiin potilaisiin.
Vaara toimii ylilääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluja tuottavassa Huslabissa. Se laittoi diagnostiikan pystyyn heti, kun ensimmäiset viestit Intiasta leviävästä superbakteerista tulivat. Huslab kerää tietoa koko maan superbakteeritilanteesta.
Matkailija voi välttää veden ja elintarvikkeiden välityksellä leviäviä superbakteereja samoin kuin salmonellaa ja muita ripulibakteereja. Olennaista on käyttää pullotettuja vesiä ja riittävästi kuumennettuja ruokia. Vihannekset ja hedelmät kannattaa huuhdella pullovedellä.
