0
Oulu Stereotypia on tuttu: Massamonsteri yökerhon ovella, harittava katse ja finnejä selässä. Saa raivokohtauksia, kuolee lopulta sydänpysähdykseen.
Totuus on toinen: Kesäkuntoon tähtäävä tai ikuinen kehoprojektilainen. Näyttelijä, strippari tai kuka tahansa ulkonäköammatissa toimiva. Vartija, järjestysmies, portsari, rakennusmies tai poliisi, joka tarvitsee työssään voimaa ja kokoa - tai alamaailmassa uskottavuutta hakeva pikkurikollinen, velanperijä. Kuntoilija, joka kisaa itseään vastaan vaikkapa fitnessissä, kamppailulajeissa tai kehonrakennuksessa. Kuntosalien alakulttuurissa elävä voimailija, joka haluaa nostaa kovemmat raudat kuin kaveri viereisellä penkillä.
Keskiarvo on tämä: 20-35-vuotias mies, joka käyttää kuuriluontoisesti anabolisia steroideja. Hän on tilannut ne netistä tai tuonut itse ulkomailta, tavallisimmin Thaimaasta tai yhä useammin myös itäisestä Euroopasta. Hän satsaa kuuriinsa muutaman satasen ja tilaa tai tuo sen verran enemmän, että annoksesta riittää vähän välitettävääkin.
"Kuntodopingin käyttäjistä todella pieni vähemmistö on niitä massahirmuja, joita stereotypia koskee. Suurin osa käyttää vain pieniä annoksia", dosentti Mikko Salasuo korostaa.
"Harva hankkii lihaksia vain lihasten takia. Hankitaan ulkonäköä tai voimaa, joiden avulla halutaan saavuttaa jotain. Perustelut ovat osin hyvin rationaalisia: mitä paremmassa kunnossa on, sitä paremmin jaksaa työelämässä."
Salasuon ja Mikko Piispan tutkimus Kuntodoping - näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolelta julkistetaan tänään Helsingissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama tutkimus tarkentaa huomattavasti kuntodopingin käyttäjien lukumäärää Suomessa: noin prosentti aikuisista on joskus kokeillut doping-aineita. Lukumääräisesti siis 30?000-40?000 ihmistä. Toistaiseksi ilmiö on pieni.
"Tällä hetkellä käyttäjiä on 5?000, ehdottomasti enintään 10?000", Salasuo sanoo.
Kuntodopingin käyttäjää ajaa erinomaisuuden eetos. Maailmassa, jossa kilpaillaan kaikesta ja ajassa, joka korostaa yksilöllisyyttä, jokainen yksilö kamppailee toista vastaan. 2000-luvun ulkonäkökeskeisyys lisää painetta, ja hallitsemattomassa maailmassa oma keho on viimeisiä asioita, joita ihminen todella voi hallita.
Doping on keino olla hyvännäköinen, vahva, lihaksikas, erinomainen ja tehokas. Optimiminä.
"Haetaan maksimia omasta itsestä. Ulkoista habitusta, joka auttaa työmarkkinoilla ja harrastuksissa, parantaa itsetuntoa, eikä siitä naismarkkinoillakaan haittaa ole", Salasuo kuvaa.
"Tässä on tärkeää nähdä analogia. Tämä keino on kehollinen, mutta samaan voi pyrkiä esimerkiksi tutkija. Tämän rinnalla olen kirjoittanut kahta muutakin kirjaa ja viettänyt viimeisen kahdeksan kuukauden aikana työpaikalla 12 tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa."
Kuntodopingia on tutkittu aiemmin lähinnä lääketieteen näkökulmasta. Salasuo ja Piispa lähestyivät aihettaan mahdollisimman monesta näkökulmasta ja erilaisten aineistojen kautta. Salasuon sanoin: kuin kurkistaisi huoneeseen yhden sijaan monesta ikkunasta. Kaksikko haastatteli käyttäjien lisäksi myös muita ilmiön kanssa läheisesti tekemisissä olevia sekä Antidopingtoimikunnan, tullin ja poliisin asiantuntijoita. Tutkijat kävivät läpi poliisin tietokannoista kaiken dopingiin liittyvän, Dopinglinkki.fi-palveluun lähetetyt kysymykset, noin 10?000 puheenvuoroa nettikeskusteluista ja erilaisia pieniä aineistoja, kuten poliisin muistiinpanoja. Kyselyjä teetettiin kaksi, toinen Nuorisobarometrissä ja toinen THL:n huumekyselyn yhteydessä.
Ansioitunut yhteiskuntatutkija Salasuo hämmästelee kuntodopingiin liittyvää stigmaa tai häpeää.
"En ole ikinä törmännyt vastaavaan edes huumetutkimuksessa, vaikka dopingin käyttö on laillista. Salailu on todella voimakasta. Käytöstä ei kerrota edes omalle puolisolle."
Häpeän ja poikkeavuuden pelko on mielikuvien ja stereotypioiden leimaamaa ja käyttäjien itsensä rakentama. Se syntyy urheilun yleisestä dopingkeskustelusta ja terveysriskien ylikorostamisesta - tupakoinnista kyllä voidaan kertoa, vaikka se on vaarallisempaa.
"Lisäksi ajattelemme, että keho on pyhä", Salasuo selittää.
"Ihannoimme tietynlaista ulkonäköä. Jos paljastuu, että se on saavutettu epäreiluin keinoin, koko ihannointi katoaa."
Naisten häpeä on vielä suurempi, sillä sitä voimistaa ajatus naiseuden menetyksestä. Anabolisten steroidien sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi kuukautishäiriöt ja rintojen pieneneminen. Käyttäjistä on naisia viisi prosenttia, mutta äärimmäisen harvoin kukaan heistä uskaltaa tunnustaa kuntodopingin käyttöä edes nimimerkin takaa nettikeskusteluissa.
"Ehdottomasti lisätutkimuksen paikka", Salasuo sanoo.
Lääketieteen dominoiman tutkimuksen takia kuntodoping on nähty lähinnä terveysongelmana, mutta Salasuon ja Piispan tutkimuksessa käyttäjät raportoivat hyödyistä enemmän kuin haitoista. Vakavia fyysisiä haittoja ilmenee täysin vastuuttomilla "heavy usereilla", joihin lääketieteellinen tutkimuskin on keskittynyt.
Muut kertovat enemmän psyykkisistä haitoista - mielialan vaihteluista, impulsiivisuudesta, raivokohtauksista, yleisimmin masennuksesta.
"Roid rage aiheuttaa impulsiivista käytöstä, mutta se ei aina aiheuta väkivaltaista käytöstä", Salasuo avaa myyttiä "roinaraivosta."
"Käyttäjät puhuvat myös anabolisten steroidien tuomasta euforiasta ja 'positiivisesta aggressiivisuudesta', joka auttaa treenatessa."
Yleisen käsityksen mukaan jo muutama käyttökerta on terveydelle vaarallista, kun käyttäjät itse ajattelevat vasta liian suurien määrien liian pitkään jatkuneen käytön olevan vaarallista. Sivuvaikutuksia on pitkä lista, ja käyttäjiä huolestuttavat eniten sydänoireet sekä maksa- ja munuaisarvojen, verenpaineen ja kolesterolin nousu. Hyvin vaihtelevista fyysisistä haitoista usein raportoituja ovat univaikeudet ja hikoilu.
Dopingiin voi jäädä fyysisesti koukkuun vasta erittäin suuria määriä käyttämällä. Psyykkinen riippuvuus on yleisempää.
"Itse toiminnasta, optimiminään pyrkimisestä voi tulla tapa, jota kutsutaan pakkotoistoisuudeksi", Salasuo sanoo.
Iän kertyessä lopettamista pohtivan, terveysriskejä punnitsevan käyttäjän on opeteltava katsomaan peiliin uudella tavalla.
"Eräs 40 ikävuotta lähestyvistä haastateltavista kuvasi kuntodopingia nuoruuden lähteeksi."
