0
OULU Suomessa tehdään myös turhia röntgentutkimuksia. Tilanne huolestuttaa ammattilaisia, sillä tutkimukset kasvattavat väestön syöpäriskiä. Riski on yksilötasolla pieni, mutta väestössä todellinen.
"Röntgentutkimuksilla aiheutetaan Suomessa arviolta noin sata ylimääräistä syöpäkuolemaa vuodessa", kertoo ylifyysikko Miika Nieminen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Viidesosa suomalaisten vuotuisesta säderasituksesta tulee säteilyn lääketieteellisestä käytöstä eli lähinnä röntgentutkimuksista. Niiden osuus koko sädepotista kasvanee. Perinteistä röntgentutkimusta suuremman säderasituksen aiheuttavan tietokonetomografian käyttö on lisääntynyt.
Jokaisesta röntgentutkimuksesta pitäisi arvioida olevan enemmän hyötyä kuin haittaa potilaalle. Lähettävien lääkärien käytännöissä on Niemisen mukaan kuitenkin puutteita. Aina riittäviä perusteita kuvauksille ei löydy.
Oysissa lähes joka kolmas alle 35-vuotiaalle tehty tietokonetomografiatutkimus osoittautui perusteettomaksi, kun asiaa selvitettiin parinsadan potilaan aineistosta. Eniten puutteita löytyi alle 35-vuotiaiden lannerangan tietokonetomografiatutkimuksista. Niistä peräti 75 prosenttia ei ollut tarkoituksenmukaisia.
Moni tietokonetomografia olisi voitu korvata säteettömillä vaihtoehdoilla, kuten magneettikuvauksella tai ultraäänitutkimuksella.
"Iskiasvaiva on tyyppiesimerkki, jossa tietokonetomografiatutkimuksia on tehty turhaan. Jos vaiva tarvitsee kuvantamista, magneettitutkimus on ensisijainen menetelmä ainakin nuorilla", Oysin radiologi Heljä Oikarinen sanoo.
Magneettitutkimusten käyttöä rajoittavat kapasiteetin puute ja pitkät jonot. Selvityksen jälkeen Oysiin on tullut lisää magneettilaitteita ja lähettävien lääkäreiden koulutusta on lisätty. Tutkimusten asianmukaisuus on parantunut.
Tietokonetomografian käytön voimakas kasvu ei ole Oikarisen ja Niemisen mielestä kaikilta osin perusteltua.
"Säteilyriskejä aliarvioidaan, ja säteilytietous on puutteellista,", Oikarinen sanoo.
Suomessa tehdään vuosittain noin neljä miljoonaa röntgentutkimusta. Tietokonetomografiat kattavat toistaiseksi noin kahdeksan prosenttia röntgentutkimusten määristä, mutta ne aiheuttavat jo lähes 60 prosenttia röntgentutkimusten säderasituksesta.
"Tietokonetomografiatutkimuksen aiheuttama säderasitus voi vastata useiden vuosien altistumista luonnonsäteilylle", Nieminen vertaa.
Varsinkin lapset ja nuoret ovat herkkiä säteilyn vaikutuksille. Siksi erityisesti heitä pitäisi suojella tarpeettomilta tutkimuksilta.
"Uskon, että ainakin Oysissa lasten tutkimuksiin suhtaudutaankin tiukasti", Oikarinen arvioi.
Keuhkot, luuydin, mahalaukku, paksusuoli, rinnat ja sukuelimet ovat kaikkein herkimpiä säteilyn vaikutuksille.
Joskus potilaat vaativat röntgentutkimuksia. "Lääkäreiden pitäisi informoida potilaita nykyistä paremmin tutkimusten riskeistä", Oikarinen sanoo.
Hän muistuttaa, että silti röntgentutkimukset ovat välttämättömiä, eikä niitä voida aina korvata.
