0
"Olipa kerran pieni orava", kuuluu ääni jostain pääni yläpuolelta. Olen halunnut tietää, mitä satuhieronta tarkoittaa. Makaan silmät suljettuina ja kuuntelen tarinaa puun taimesta, joka saa alkunsa oravan alaselkääni piilottamasta siemenestä. Taimi alkaa kasvaa selkärankaani pitkin. Saatuaan vettä, valoa ja aurinkoa se kasvattaa oksat olkavarsiini.
Koskettaja on satuhieronnan kehittäjä Sanna Tuovinen, joka on neljä kuukautta sitten perustanut satuhierontavalmennukseen erikoistuneen yrityksen, Tarina ja Kosketus Oy:n.
"Olen räätälöinyt Taikapuu-hieronnan pienelle pojalle, joka pelkäsi uusia tilanteita. Hän ei uskaltanut tutkia ympäristöä vaan pysytteli vanhempiensa suojissa. Halusin osoittaa pojalle, että hän on vahvempi kuin uskookaan ja että seikkaileminen on ihan turvallista", Tuovinen valottaa.
Satuhieronta on kosketuksen ja kevyen hieronnan yhdistämistä satuihin ja tarinoihin. Mekaanista osaamista ei tarvita, vaan pelkkä läsnäolo riittää. Satuhieronta vahvistaa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.
Hoitavan kosketuksen viesti on Tuovisen mukaan tärkeä. Koska keho ja mieli ovat yhteydessä, koskettamalla kehoa kosketetaan aina myös alitajuntaa.
Koskettavien käsien sanattomat viestit ovat korvaamattomia.
"Näen sinut, olet tärkeä, arvostan sinua", Tuovinen luettelee.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaislapsi saa vanhemmiltaan keskimäärin vain neljä minuuttia jakamatonta huomiota. Tutkittuaan kosketuksen toteutumista päiväkotiolosuhteissa Tuovinen tietää syyn.
"Kun päiväkotien henkilökunnalta kysytään, kuinka tärkeää kosketus on asteikolla yhdestä kymmeneen, he vastaavat poikkeuksetta, että kymmenen."
Koskettaminen hukkuu kuitenkin arkisen kiireen alle. "Isot lapsiryhmät ovat vaativia ja jakamattoman huomion antaminen haastavaa. Ohjaajat pyrkivät olemaan tasapuolisia, eikä erityishuomiota voida antaa", Tuovinen valottaa.
Tuovista kuunnellessa satuhieronta näyttäytyy ratkaisuna päiväkotien kiireeseen. Hän esittelee kuvaa, jossa leikki-ikäinen lapsi piirtää sormellaan leikkitoverinsa selkään. Katse kiinnittyy hetkeen, jossa pienen lapsen käsi kohtaa toisen pienen selän. Molemmat hymyilevät. Kuvasta huokuu rauha.
"Ruotsissa jo satatuhatta lasta saa päivittäin lapsihierontaa. Lasten keskinäinen kunnioitus ja arvostus kasvaa, eikä päiväkodin henkilökunnan aika valu lasten erimielisyyksien ja kiusaamistilanteiden selvittelyyn."
Selitys on yksinkertainen.
"Kun lapsi on jakanut positiivisen kosketuskokemuksen leikkitoverinsa kanssa, siitä jää muistijälki, joka tukee myönteistä yhteyttä", Tuovinen perustelee.
Leikkiin piilotetun kosketuksen vastaanottaminen on helppoa. Taustalla vaikuttavat kuitenkin fysikaaliset faktat. "Kosketuksen seurauksena vapautuva oksitosiinihormoni saa aikaan luottamuksen ja kiintymyksen tunteita. Syntyy tieto, että tuo toinen haluaa minulle hyvää."
Satuhieronnalla voidaan Tuovisen mukaan parhaimmillaan rakentaa vahva pohja lapsen stressinhallintakyvyille ja itsevarmuudelle. Vaikutukset näkyvät myös aikuisuuden ihmissuhteissa.
Tuovisella on seitsemän kummilasta, jotka ovat saaneet myös satuhierontaa. Hänen roolinsa työelämässä on kuitenkin valmentaminen.
"Ei ole tarkoitus, että minä tarjoan satuhierontapalvelua. On olennaista, että lapsi vastaanottaa sitä ihmiseltä, jolla on tärkeä rooli hänen elämässään."
Tällä hetkellä Tuovinen kokee satuhierontavalmennuksen tärkeäksi eritoten päiväkotien henkilökunnalle. Hän tekee myös yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa.
Työhuoneen seinällä komeilee lupaava viisivuotissuunnitelma.
"Silloin satuhieronta on jo itsestään selvä osa päiväkotien arkea Suomessa ja sen kautta tuetaan tehokkaasti hyvinvointia. Olen kirjoittanut aiheesta kirjan, ehkä jo kaksikin. Kirjoissa on kosketuskäsikirjoituksia lukuisiin erilaisiin tilanteisiin."
Nousen työhuoneen sohvalta.
"Sen pituinen se", Tuovinen hymyilee.
Tunnen osallistuneeni leikkiin, mutta aikuinen puolenikin on epäilemättä saanut jotain. Vielä illalla nukkumaan mennessäkin tunnen Taikapuun vahvat juuret varpaissani.
