Kynsisieni eli -silsa on kynnen sienitulehdus. Kynnessä oleva sieni-infektio ei ole hengenvaarallinen ja harvoin edes haittaa aiheuttava. Sienen infektoima kynsi voi kuitenkin aiheuttaa monenlaista harmia. Epämuodostunut kynsi voi estää tiukkojen kenkien käytön, repiä sukat rikki ja sieni voi tarttua muihin ihmisiin. Sienikynsi voi toimia myös infektioporttina bakteereille, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi ihonalaisia tulehduksia. Ennen kaikkea kynsisieni on esteettisesti ruma.
Oireet
Kynsisieni on tavallisimmin varpaankynsissä (ks. kuva). Usein se on yhdessä tai korkeintaan muutamassa kynnessä,
tyypillisimmillään isovarpaassa. Sormien kynsissä kynsisientä tavataan noin
viisi kertaa harvemmin kuin varpaan kynsissä, eikä juuri koskaan ilman
samanaikaista varpaan kynnen tulehdusta. Kynsisieni on yleensä aikuisten
sairaus ja se on lapsilla harvinainen. Valtaosa kynsien sieni-infektioista on silsasienten aiheuttamia, jolloin puhutaan myös
kynsisilsasta.
Tavallisimmin kynsisilsa alkaa kynnen kärki- tai sivuosien juostemaisista,
kellertävistä värimuutoksista. Täältä kynsisilsa etenee kohti kynnen keskustaa
ja tyveä. Edetessään kynsisilsa paksuntaa ja haurastuttaa kynttä. Harvinaisempi
kynsisilsan muoto on pinnallinen valkoinen kynsisilsa, joka on kynsilevyn pinnan
sairaus. Kaikki kynnen sieni-infektiot voivat johtaa dystrofiseen (dystrofia =
surkastuminen) kynsisilsaan, joka tuhoaa kynnen. Usein kynsisilsapotilaalla on
myös jalkapohjan tai varvasvälin sieni-infektio.
Kaikki kynnen paksuuntumat ja epämuodostumat eivät ole silsaa. Esimerkiksi
huonosti istuvan kengän jatkuva hankaus johtaa helposti varpaankynnen
osittaiseen irtoamiseen ja paksuntumiseen, mikä voi muistuttaa kynsisilsaa.
Myös psoriasikseen liittyy kynsimuutoksia, jotka silloin tällöin muistuttavat kynsisilsaa.
Nämä muutokset ovat kynsisilsasta poiketen selvemmin nähtävissä sormien kuin
varpaan kynsissä.
Aiheuttaja
Kynsien sieni-infektioita aiheuttavat dermatofyytit eli silsasienet, joita ovat
Trichophyton-, Microsporum- ja Epidermophyton-sukujen lajit. Joskus infektion
voivat aiheuttaa homeet tai hiivat, mutta yli 90 prosenttia kynsien
infektioista on dermatofyyteistä aiheutuvia. Sieni-infektion saa helpoiten
laiminlyömällä jalkahygienian ja käyttämällä paljon julkisia tiloja, joissa
kuljetaan avojaloin.
Diagnoosi
Sieni-infektion diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja sieninäytteen
tutkimiseen. Sieni-infektion diagnoosiin tarvittava näyte otetaan sienen
etenemisvyöhykkeestä syvältä terveen ja sairaan kynnen rajalta. Silsaa ei saa
olla hoidettu edeltävästi ennen näytteen ottamista, vaan hoidon ja näytteenoton
välillä tulee suun kautta otettujen lääkkeiden kohdalla olla vähintään kuusi
kuukautta ja paikallishoitovalmisteilla (esim. jauhe, voide) kuusi viikkoa.
Hoito
Kynsisilsa ei parane itsekseen. Toisaalta, mikäli kynsisilsan aiheuttama haitta
on potilaalle pelkästään kosmeettinen, ei sitä suinkaan aina ole syytä hoitaa -
etenkään kun ottaa huomioon paitsi
lääkehoitojen hinnan, myös
pitkän keston ja suhteellisen huonon tehon.
Kynsisilsan paikallishoitona voidaan käyttää amorolfiinilakkaa, joka auttaa vain aivan kynnen kärjessä tai pinnalla
sijaitsevaan sieni-infektioon. Hoitoa jatketaan kerran viikossa, kunnes kynsi
on täysin parantunut. Hoitoaika saattaa olla jopa 12 kuukautta varpaiden
kynsissä ja sormien kynsissä 6 kuukautta. Paksujen ja karstoittuneiden kynsien
urealiuotushoito parantaa hoitotulosta. Urealiuotushoidon suorittaa
jalkojenhoitaja.
Tehokkain hoito kynsisilsaan on suun kautta otettava
terbinafiini, jota annostellaan kerran päivässä kolmen kuukauden ajan
varpaan kynsisilsassa ja kuuden viikon ajan sormen kynsisilsassa. Atsoli
-lääkkeisiin kuuluvat itrakonatsoli ja flukonatsoli ovat myös käytössä jalkasilsan hoidossa.
Itrakonatsolipulssihoidossa potilas ottaa viikon jaksoina kuukauden välein
lääkettä. Hoito kestää kolme kuukautta. Sieni-infektioiden hoidossa lääkekuurin
kestoaika ei vastaa kynnen paranemisnopeutta, vaan kynteen hakeutunut lääkeaine
vaikuttaa siellä kuukausien ajan ja lopullinen hoitotulos on nähtävissä vasta
tällöin.
Sieni-infektioiden hoito ei ole täysin ongelmatonta. Suun kautta nautitut
lääkkeet saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia
joidenkin muiden lääkkeiden kanssa. Lisäksi ne ovat suhteellisen kalliita,
hoitotulos ei ole aina täydellinen, eikä kuuri estä taudin uusiutumista.
Seuranta
Infektoituneesta kynnestä voidaan ottaa hoidon lopullisen tuloksen jälkeen näyte, josta analysoidaan taudinaiheuttajan esiintyminen. Useimmiten parantumisen varmistamiseksi riittää, että kuukausien kuluessa voidaan todeta kynnen normaalin ulkonäön palautuminen.
Periytyvyys
Kyseessä ei ole periytyvä sairaus.
Yleisyys
Suomessa dermatofyytit ovat lähes aina sieni-infektioiden aiheuttajina.
Kynsisilsan vallitsevuus on aikuisväestössä 11 prosenttia. Lapsilla kynsisilsaa
tavataan harvoin.
Ennuste
Terbinafiinilla varpaankynnen viljelylöydös pysyy negatiivisena yli vuoden ajan
70-80 prosentilla potilaista ja itrakonatsolilla 40-50 prosentilla. Käyttipä sitten hoitona mitä tahansa, vuosien kuluessa
valitettavasti noin joka toinen kynsisieni joka tapauksessa uusii.
Trichophyton rubrum -silsasieni on hyvin yleinen normaalissa
elinympäristössä, ja etenkin kylpylöissä sekä uimahalleissa olisi aina muistettava
suojata jalkansa käyttämällä henkilökohtaisia sandaaleja. Mikäli päätyy
hoitamaan kynsisilsainfektionsa, voi uusiutumisen ehkäisemiseksi olla
paikallaan uusien jalkineiden hankinta tai entisten käsittely vaikkapa
sienilääkepuuterilla. Silsa iskee helpoiten vaurioituneeseen kynteen, ja siksi
silsainfektion ehkäisemiseksi on syytä kiinnittää huomiota kynsien
hyvinvointiin yleensäkin ja sopivien jalkineiden valintaan etenkin
liikuntaharrastuksissa.
Linkit
Viitteet
Lääkärin tietokannat, YKT
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 23.9.2010.
